Henkilökohtaisia tarinoita, jotka auttavat lapsia ymmärtämään pimeän pelkoa, vihaa, kaipuuta ja iloa. Flipr antaa teille yhteisen kielen vaikeille tunteille.
Tarinoita tunteista
Tarinoita
tunteista
– puhukaa vaikeista asioista sadun kautta
Pimeän pelko, viha, ikävä, mustasukkaisuus, ensimmäinen koulupäivä. Kun lapsesi on oman tunteensa sankarina tarinassa, sanoittaminen muuttuu yhtäkkiä helpommaksi.
Luo tarina yhdessä
Lue opas
Turvallinen kieli vaikeille asioille
Kun tarinan sankari tuntee samoin, lapsen on helpompi puhua omista kokemuksistaan.
Peilausta arkeen
Pimeän pelosta sisaruskateuteen – tarina osuu juuri siihen tilanteeseen, jossa olette.
Avaa keskustelun
Käytä tarinaa ponnahduslautana tunteista puhumiseen nukkumaanmenon jälkeen.
Päättyy toivoon
Jokainen tarina päättyy valonpilkahdukseen ja strategiaan, jonka lapsi voi ottaa käyttöönsä.
Miksi kertomukset toimivat niin hyvin tunteiden käsittelyssä?
Lapset ymmärtävät maailmaa tarinoiden kautta. Kun he kohtaavat sankarin – itsensä – joka on pelokas, vihainen tai surullinen ja löytää tien eteenpäin, he oppivat, että heidänkin tunteistaan on ulospääsy. Syvennymme aiheeseen artikkelissamme siitä, miten
käyttää tarinoita tunteista puhumiseen
ja
tarinoista pimeän pelkoa vastaan
.
Esimerkkejä teemoista, joista Flipr voi kertoa
Pimeän tai sängyn alla olevien hirviöiden pelkääminen
Viha ja turhautuminen, kun jokin ei onnistu
Kaukana asuvan isovanhemman tai vanhemman ikävöiminen
Ensimmäinen päivä päiväkodissa tai koulussa
Uusi pikkuveli tai pikkusisko
Suru lemmikin menetyksestä
Hae inspiraatiota tarinasta
Myrskyn hiljainen keskus
– kertomus rauhan löytämisestä kaaoksen keskellä – tai tutustu
koko kirjastoon
.
Miten puhua lapsen kanssa vaikeista tunteista?
Aloita sanoittamalla se, mitä itse näet: "Huomasin, että tulit todella vihaiseksi, kun torni kaatui." Näin lapsi saa sanan, johon ripustaa tunteensa ilman, että hänen täytyy keksiä sitä itse.
Odota hyvien neuvojen kanssa. Hyväksy tunne ensin – ratkaisut löytyvät helpommin, kun tunne on kohdattu. Tarina sankarista, joka koki juuri saman, antaa tämän tunnustuksen ilman, että keskustelu tuntuu moitteelta.
Puhukaa asioista silloin, kun tilanne on rauhallinen – ei keskellä raivokohtausta. Sängynreuna on yksi parhaista hetkistä, koska keho on rauhoittunut ja on aikaa jutella.
Mitkä tunteet painavat eniten missäkin iässä?
3–4 vuotta: erossaolo, pimeys ja turhautuminen asioista, joihin keho ei vielä pysty. Tunteet tulevat suurina aaltoina ja menevät ohi yhtä nopeasti.
5–6 vuotta: mustasukkaisuus sisaruksista, oikeudenmukaisuus, jännitys ennen uutta kuten koulun aloitusta. Lapsi alkaa osata kertoa, mitä tapahtui – ja miksi se tuntui epäreilulta.
7–9 vuotta: huoli muiden ajatuksista, suorituspaineet ja yksinäisyys kaverisuhteissa. Tässä iässä sisäinen elämä täyttää enemmän tilaa kuin näkyvät purkaukset.
Näin käytätte tunnetarinaa konkreettisesti
1) Valitse tunne, joka on juuri nyt ajankohtainen. 2) Anna lapsen olla sankari omalla nimellään. 3) Anna tarinan näyttää, että tunne saa olla olemassa. 4) Anna sankarin löytää yksi strategia – hengittäminen, avun pyytäminen, ääneen sanominen. 5) Lopeta turvallisesti ja puhukaa lyhyesti siitä, mitä sankari teki.
Lue sama tarina useana iltana peräkkäin. Toisto on se, mikä tekee strategiasta jotain, jonka lapsi muistaa itse tilanteen tullessa eteen.
Milloin kyse on muusta kuin tavallisesta tunteesta?
Tarinat ovat arjen työkalu, eivät hoitomuoto. Jos lapsi on viikkokausia surullinen, lakkaa leikkimästä, saa vatsakipuja joka aamu tai pelko täyttää elämän niin, että arki muuttuu, puhukaa neuvolaan, varhaiskasvattajalle tai lääkärille. Se on terve askel – ei epäonnistuminen.
Usein kysytyt kysymykset
Voivatko tarinat auttaa lapsia ymmärtämään tunteitaan?
Kyllä. Tutkimukset osoittavat, että kertomukset antavat lapsille turvallisen kielen vaikeista tunteista puhumiseen. Kun lapsi on itse sankari, tarinaan peilaaminen on entistä helpompaa.
Mistä tunteista voitte tehdä tarinoita?
Pimeän pelosta, vihasta, mustasukkaisuudesta, kaipuusta, ensimmäisestä koulupäivästä, uudesta sisaruksesta, lemmikin surusta – periaatteessa mistä vain. Kerrot Flipr-sovellukselle, mitä teillä on meneillään, ja tarina räätälöidään sen mukaan.
Suosittelevatko kasvatusalan ammattilaiset tai psykologit tätä?
Narratiivinen lähestymistapa – lasten auttaminen tarinoiden kautta – on tunnustettu menetelmä lapsipsykologiassa. Flipr ei korvaa ammattilaisapua, mutta antaa perheille arjen työkalun vaikeiden keskustelujen avaamiseen.
Miten autan lastani sanoittamaan tunteitaan?
Sanoita se, mitä näet, sen sijaan että kysyisit "mitä tunnet?". Sano esimerkiksi: "Näin, että tulit surulliseksi, kun leikki loppui". Hyväksy tunne ensin ja säästä neuvot myöhemmäksi – mieluiten tarinan muodossa, jossa sankari kokee saman.
Mitä teen, kun lapseni on mustasukkainen pikkusiskolle tai -veljelle?
Mustasukkaisuus on merkki siitä, että lapsi pelkää menettävänsä huomiosi, ei siitä, etteikö hän rakastaisi sisarustaan. Anna joka päivä lyhyt, kiinteä hetki, joka on vain teidän, ja käytä tarinaa, jossa sankari on samanaikaisesti sekä vihainen että iloinen – se on juuri se tunneristiriita, jota lapsi kokee.
Riittääkö tarina vai tarvitsemmeko ammattilaisapua?
Tarinat ovat arjen työkalu. Jos lapsesi on useita viikkoja surullinen, vetäytyy leikeistä, nukkuu merkittävästi huonommin tai saa fyysisiä oireita kuten vatsakipuja aamuisin, ota yhteyttä neuvolaan, päiväkotiin tai lääkäriin.
Minkä ikäiselle lapselleni palvelu sopii?
Noin 3-vuotiaasta alkaen. Kieli mukautuu automaattisesti lapsen ikään, jotta tunnetarina osuu oikealle tasolle – konkreettisesti pienille, vivahteikkaammin isommille.
Anna tunteillenne seikkailu
Ensimmäinen tarina on ilmainen. Ei luottokorttia.
Aloita tarina